31.8.2016

Uusi käyttis Instagramiin


Mä sain yks päivä sellasen idiksen, että teenpäs uuden IG käyttiksen. Mun toinen tili on tässä muutamassa vuodessa profiloitunu pelkästään noihin kalajuttuihin ja mä oon vähän alkanu kaipaa turhanpäiväisiä selfietä ja noloja salipullisteluita... :D Huomasin että munkin vanhassa puhelimessa on nykyisin mahdollista lisätä toinen tili, joten siitä se ajatus sitten lähti. Kalastuksen ulkopuolista laiffii vois siis seurata halutessaan käyttiksestä @pieta.piiroinen. Aika kekselijäs nimi, eikö? Kalajutut edelleen normisti tilillä @pietapii.

Kuvia Norjasta

Jo toistamiseen Norjassa tänä vuonna, tuntuipa hassulta... Matkaan lähdettiin Juuson kanssa maanantaina 22.8 joskus kukonlaulun aikaan. Mulla oli ollu edellisenä päivänä vielä iltavuoro ja sen jälkeen tein vikat pakkaamiset, joten fiilis oli hieman väsy. Väli Vantaa-Oulu meni tällä kertaa jotenkin tosi kivuttomasti, vaikka onhan se aika tylsä pätkä. Oulusta otettiin Miikka kyytiin. Oli kiva siirtyy pitkästä aikaa matkustamaan takapenkille. Oulusta matka jatkui Tornion kautta Ruotsiin ja sieltä vielä yhden rajan ylitys Arjeplogin kunnasta Norjaan Nordlandin alueelle, joka viissiin lasketaan keski-norjaksi, vaikka onkin napapiirin pohjoispuolella. Matka ei menny enää Ruotsin puolella niin putkeen. Ilta alkoi hämärtyy, vettä sato kaatamalla ja hirviä jolkotteli tienvarressa. Voin kertoo et vähä pelotti. Kaiken kruunuks autosta hajos pakoputki. Loppureissun ajan meillä oli ihan amisautolta kuulostava Corolla. Perillä oltiin joskus kolmen aikaan yöllä. Huhhuh, onneks ihan ehjänä. Muut kolme meidän porukasta oli tullu jo edellisenä päivänä. Yhteensä meitä oli siis kuusi. Mä ja pojat.

Viikon päätargettina oli ylläripylläri kalastus. Mahtu mukaan myös yks välipäivä, jolloin käytiin Juuson kanssa kattelee lähialueen nähtävyyksiä, eli luolia. Kun mä vedin repun selkään ja lenkkarit jalkaan, mulla tuli iiiiihan jäätävä vaellushinku. Mä niin kaipaan rinkkaa mun selkään ja rakkaita vaelluskenkiä.

Kuvista päätellen meille osu ihanat loppukesän kelit. Ei se nyt kuitenkaan ihan niin menny. Parina päivänä vaan paistoi aurinko, muuten oli aika pilvistä ja välillä tuli vettäkin ihan kunnolla. Lämpötilat oli aurinkopäivinä jotain 15-18 asteen luokkaan, muuten oli vajaa kymppi. Viimeisenä aamuna lähettiin kalaan tosi aikaisin, silloin sai jo skramaa ikkunoita kun lämpötila oli painunu yön aikana miinukselle. :D Oli niin kylmä seisoo joessa!

Ihan hyvää teki päästä hetkeks muualle, vaikka tavallaan oli tosi outoo tulla samoille paikoille jossa oli jo kertaalleen tänä kesänä ollu. Toisaalta mukavaa, mut toisaalta siitä puuttu sellanen samanlainen hehku kun silloin kun joutuu oottaa uutta reissua vuoden päivät. Ei meidän edellisestä reissusta ollu kun noin kuukausi. Myös paluumatka mentiin kertarykäsyllä. Pakko sanoo, et ei se 1300km mitään herkkuu oo, varsinkaan pari kertaa vuodessa. Lähettiin eilen aamusta ajaa takas kohti Vantaata. Matka jännitti jo valmiiks, kun tää suunta vedettiin taas kahdestaan Juuson kanssa. Muut meni toista kautta. Edellisen reissun paluu ei menny ihan nappiin kun mä en millään pysyny ratissa hereillä. Tällä kertaa sain Juuson ajaessa kuitenkin vetästyä pieniä tirsoja ja omat ajovuorot meni ihan hyvin. Tuntuu että mä jopa pysyin paremmin hereillä kun ajoin keskellä yötä. Päivisin alkaa jostain syystä väsyttää enemmän. Himassa oltiin vasta viiden aikaan aamulla. Aika rankkaa, mut silti ihan kiva tulla kerralla koko matka. Musta Norja vois olla vähän lähempänä... :D

15.8.2016

Syksy tulee, oletko valmis?

Kai tässä vielä kesäkuukautta mennään, mutta kelit ainakin jo muuttunu paljon syksyisemmiks kun vaikka vielä viikko/pari sitten. Musta tuntuu et aina niihin aikoihin kun peruskoulut alkaa, tulee myös samalla viileemmät kelit. Pari viikkoo niin on jo syyskuu. Syksy ei oo koskaan kuulunu mun lemppari vuodenaikoihin, mutta ei se nykyisin mikään inhokkikaan oo. Toki etenevä harmaus ja kosteus alkaa pidemmän päälle tympii, mut en onneks kärsi enää mistään syysmasennuksista. Koputetaan nyt tähän väliin kuitenkin puuta. Ainakin nyt tässä on menty jo monta vuotta ihan hyvillä fiiliksillä syksy läpi. :D Kun harrastaa ulkona pitkin vuotta, alkaa arvostaa kaikkia vuodenaikoja ihan erilailla. Mä oon ihan valmis syksyn tuloon. Siinähän tulee.


Tää kesä meni kyllä ihan tajuttoman nopee. On tavallaan vähän pelottavaakin, miten nää kesät ja vuodet vierii niin hulluu vauhtia. Ihan hyvä kesä oli, jälleen kerran. Töiden ja kalastuspäivien väliin mahtu pari ihan perus kesähengailu päivääkin. Niitähän mä toivoin. Varsinkin pari kesäistä Turussa kavereiden kanssa vietettyy päivää oli tosi jees! Myös synttärigrillailusta ei kivat fiilikset. Varsinkin ribs-kakku oli ihan parasta.


Eilen käytiin Viivin kanssa Myyrmannissa asioilla ennen kun mulla alko duunit. On tavallaan hassuu miten harvoin tulee omia perheenjäseniä nähtyy, vaikka lähes kaikki asuu ihan vieressä. Veera asuu Hyvinkäällä, mut muut ihan tässä puolen kilsan säteellä. Pitäis vaan kunnostautuu ja yrittää nähä kaikkia useemmin. Mä oon van ite vähän huono jostain syystä ottaa yhteyttä. Musta on tullu ihan outo. Ennen kaipasin kauheesti seura ympärille, mut nykysin yksinoleminen ja omien juttujen tekeminen tuntuu usein paremmalta vaihtoehdolta, kun kilauttaminen kaverille. Läheiset ihmiset on kyllä aina mielessä, mut jostain syystä yhteydenottaminen tuntuu välillä vaikeelta.


Viikon päästä koittaa taas lähtö pitkälle pohjoiseen. Siellä ainakin tulee olemaan paljon seuraa, mikä on ihan mukavaa vaihtelua. Koska ennen ollaan tehty vaan yks Lapin reissu per vuosi, tuntuu tää toinen jotenkin ihan oudolta. En mä ees välillä oikein tajuu, et kohta mennään. Samalla kuitenkin joka aamu tarkistan kohteen saalistilaston ja vedenkorkeuden. Tällä viikolla pitäis pakata, ehkä sitten se lähtö alkaa tuntuu taas tutummalta. Onneks tällä kertaa ei tarvii miettii mitään telttajuttuja tai kuivaruokia. On katto pään päällä ja kunnon kokkausmahdollisuus. Pakkaminen pitäis siis mennä ihan kivuttomasti. Ainoo mikä mietityttää, on meijän kahluuhousut... Ne lähti Norjaan huollettavaks ja on ollu sillä tiellä jo pari viikkoo. Toivottavasti tulis pian takaisin!

13.8.2016

Mitä kuuluu, kukkuluuruu...

Pitkästä aikaa. Kesä alkaa olla lopuillaan. Se meni kyllä nopeemmin kun koskaan, oikeesti ihan huomaamatta. Ihan hyvät fiilikset menneestä kesästä. Viimeiselta reissulta kotiutuminenkin meni paremmin kun ennen. Oli jopa ihan mukavaa tulla himaan reilun kahden viikon hillumisen jälkeen. Kalastustuksen saralla on ollut nyt hiljaisempaa. Muutaman kerran ollaan Juuson kans käyty Kotkassa, mut muualle ei oo tullu lähettyy. Viimeisin reissu teki taas niin suuren poltteen lohenkalastukseen, että muut hommat ei oo tuntunu niin kiinnostavilta kun se. Kotkassa sitä pääsee onneks harrastamaan. Meillä on sinne kausiluvat.

Nyt kävi niin mitä salaa toivottiinkin jo keväällä. Me lähetään vielä tänä kesänä uudestaan reissuun. Takaisin Norjaan. Ja vielä ihan kohta. Viikon ja kahden päivän päästä pääsee taas puuduttamaan hanuria sellaset reippaat 1300km suuntaansa. Jännää lähtee uudestaan ja vielä samoille seuduille. Tällä kertaa ei lähetä kahdestaan vaan meitä on yhteensä kuuden hengen posse täyttämässä jokivartta. Ihan uus reissuporukka.


Kalastusaiheet sikseen. Heti kun tultiin reissusta, alotettiin Juuson kans taas duunit kentällä. Mulla hommat ei jatkunu enää ihan samana kun aijemmin. Pääsen nyt tekemään myös palveluvastaavan hommia ja se on tuntunu ihan kivalta. Mukavaa vaihteluu kun on paiskinu reilun viis vuotta ihan samoja hommia. Palkkakin nous pikkusen. Mulla ei tällä hetkellä oo enää vuoroissa omaa ryhmää, jonka kanssa nuohoon koneita, vaan liikun itekseni ja katon et hommat pelaa. Kyllä mä varmasti vielä tuun tekemään niitä ihan perusvuorojakin, mut sit aina väliin näitä palveluvastaavan juttuja. Duunipäivät on tuntunu menevän paljon nopeemmin kun aijemmin, vaikka mulla onkin pidempiä vuoroja nyt ollu. Se jos joku on hyvä juttu. Kellon kurkkimisen pitkin päivää on niin rassaavaa. Mä oon nyt saanu ihan uutta potkuu tähän hommaan ja töihin meno on taas ihan mukavaa. Välillä on sellasia kausia, et ei jaksa kiinnostaa sit yhtään, mut nyt onneks taas parempi kausi!

Nyt on lauantai, eikä tunnu yhtään siltä et olis viikonloppu. Asiaan varmasti vaikuttaa se, että keskiviikkona tuli huideltuu duuniporukan kanssa pitkälle aamuun... Väsy on kestäny sen jälkeen pari päivää. Duuniporukan kanssa tuppaa aina menee vähän pitkäks kun on hauskaa. Nyt oli vielä jotenkin hauskempaa kun ehkä koskaan. Oli niin paljon porukkaa. Meitä pidemmän linjan tyyppejä, mut sit myös ihan uusia. Kiva että jengii tuli rohkeesti paikalle.